Miinan lapsiluku on nyt täynnä, joten tästä eteenpäin keskitymme agilityyn ja muihin koiramaisiin harrasteisiin antamatta pentupuuhien häiritä harrastamista. Myöskään juoksut eivät enää jatkossa sotke normaalia elämäämme, sillä Miina kävi perjantaina steriloitavana. Samoilla unilla Miinan selästä poistettiin iso rasvapatti, joka on selässä ollut jo pitkään. Patti oli vaarattoman oloinen, mutta sen sisältä löytyi jotain mustaa mönjää, josta eläinlääkäri ei osannut sanoa mitä se on. Lähetimme rasvapatin patologille tutkittavaksi, joten parin viikon sisällä tiedämme asiasta enemmän.

Leikkaus meni hyvin, leikkauspäivän ilta sujui nukutuksesta heräillessä ja seuraavana aamuna rouvan ruokahalu oli niin huono, ettei sille maistunut mikään muu kuin paistettu pekoni. Ruokahalu palasi kuitenkin jo sen päivän aikana normaaliksi.

Nyt on sitten edessä parin viikon sairasloma, jonka aikana Miina-rouvan pitää käyttää tötteröä päässään. Se ei ole tötteröstä moksiskaan, eikä anna sen haitata menoa vaikka törmäilee huonekaluihin ja ovenkarmeihin. Muutenkaan vauhti ei ole entisestä yhtään hiipunut, parin ensimmäisen toipilasvuorokauden jälkeen rouvalla on sama iloinen pilke silmäkulmassa kuin ennen leikkausta, ja energiaa riittäisi entiseen malliin. Kipuja sillä ei näyttäisi olevan lainkaan, tai sitten sillä on tosi korkea kipukynnys. Syötän sille kuitenkin kipulääkettä vielä pari kertaa päivässä, koska leikkauksesta on kuitenkin kulunut vasta niin vähän aikaa. Myös antibioottikuuri on menossa.

Kamu on toistaiseksi Johannan luona hoidossa, jottei se turhan innokkaasti osallistuisi Miinan leikkaushaavojen hoitoon tai muutenkaan turhaan provosoisi toipilasta riehumaan. Näillä kahdella on yleensä aika raisut leikit keskenään, mutta nyt pitäisi malttaa muutama viikko ottaa rauhallisesti.