Otin Kamun, narupallon, noutokapulan ja aamuruuan mukaani ja menin tuohon läheiselle nurmikentälle treenailemaan tokoa ensi viikonlopun koetta varten. Aluksi leikitin Kamua narupallolla jotta sain siihen vähän virtaa. Sitten teimme pätkän seuraamista, ja se oli ajoittain ihan mallikasta, mutta välillä taas jotain ihan muuta. Muutaman kerran jouduin huomauttamaan Kamua, että nyt ollaan töissä eikä nuuskita nurmikkoa.

Seuraamisen jälkeen tein täyden sarjan kaukokäskyjä, ja se sujui tosi hyvin. Sen jälkeen liikkeestä seisomaan jääminen, sekin onnistui hienosti. Noutoliike meni ekalla kerralla mönkään, koska kapulalle juostessaan koira unohtui kahdesti nuuskimaan nurmikkoa. Perhana! Toisella kerralla heitin kapulan vähän lyhyemmän matkan päähän ja silloin se onnistuikin paremmin.

Viimeisenä otin luoksetulon pysäytyksellä, ilman palloa mutta kaksoiskäskyllä (ääni+käsimerkki). Heti kun koira pysähtyi, vapautin sen palkalle ja juoksimme yhdessä ottamaan ruokakupin esille.

Oli vähän tyhmää treenata märällä inhottavalla nurmikolla, koska sellainen alusta ei ole koskaan ollut Kamulle kaikkein mieluisin. Ja toisaalta nurmikko oli täynnä jäniksenpapanoita ja muita houkuttelevia hajuja, jotka vangitsivat sen mielenkiinnon vähän väliä. No, toisaalta kokeet voivat olla minkälaisella alustalla tahansa, joten pakkohan se on treenatakin kaikenlaisilla alustoilla ja kaikenlaisissa sääolosuhteissa.