Melkein kaikki lapset ovat nyt lentäneet pesästä, kuka lähemmäs synnynkotiaan, kuka kauemmas. Siru ja Usva asustelevat pääkaupunkiseudulla, ja heidän omistajiensa kanssa on jo ollutkin puhetta tapaamisista jatkossa, kunhan nyt elämä ensin asettuu uomiinsa itse kullakin. Niilo, Rane ja Ruu jäivät lähelle synnyinkotiaan Tampereen seudulle, joten heitäkin varmasti tulee myöhemmin tavattua, kun Taijan luona vierailemme. Ylermiksi kutsuttu poika, joka omassa kodissaan sai uuden kutsumanimen Touho, muutti Pohjanmaalle ja toistaiseksi vailla kutsumanimeä ollut tyttö Satakuntaan. Hottis-neidin kotimatka oli kaikkein pisin - hän muutti aina Lappiin asti.

Olen tavannut lähes kaikkien pikkuisten perheet henkilökohtaisesti ja olen vakuuttunut siitä, että lapset pääsivät arvoisiinsa rakastaviin koteihin. Arvaan, että näiden pikkuisten kanssa ei tule jokainen hetki olemaan helppo - he tulevat varmasti kokeilemaan rajojaan ja testaamaan ihmistensä kärsivällisyyttä useaankin otteeseen. Mutta kunhan johdonmukaisuutta ja huumorintajua löytyy eikä hellyydenosoituksissa säästellä, näistä pienistä kasvaa vuosien kuluessa upeita riiseneitä. Heistä saa innokkaita kavereita vaikka sienimetsälle tai hiihtoladulle sekä harrastuskavereita mihin tahansa menoon pk-lajeista agilityyn.

Kaksi poikaa etsivät vielä omia kotejaan. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä Taijaan, yhteystiedot löytyvät Stator-kennelin kotisivuilta: http://www.elisanet.fi/kennel_stator/

Olisi mukavaa, jos kaikki Miinan pentujen uudet omistajat laittaisivat muksujen kuulumisia vaikka tämän kirjoituksen kommentiksi. En tiedä, lukevatko kaikki tätä blogia, mutta ne jotka lukevat, saisivat tätä kautta kuulla mahdollisuuden kuulla miten pentuesisarusten kanssa on alku mennyt. Miten ovat ensimmäiset päivät pentujen kanssa sujuneet?

Miina-äiti lähettää lapsilleen terveisiä